”Kirjallisuuden keinovarat solmiutuvat Lindstedtin käsissä omalakiseksi taideteokseksi, jonka toteutusta voi ihailla ja todistusta maailmastamme monesti kavahtaa.”
– Antti Majander, Helsingin Sanomat
”Kirjallisuuden keinovarat solmiutuvat Lindstedtin käsissä omalakiseksi taideteokseksi, jonka toteutusta voi ihailla ja todistusta maailmastamme monesti kavahtaa.”
– Antti Majander, Helsingin Sanomat
”Kirjallisuuden keinovarat solmiutuvat Lindstedtin käsissä omalakiseksi taideteokseksi, jonka toteutusta voi ihailla ja todistusta maailmastamme monesti kavahtaa.”
– Antti Majander, Helsingin Sanomat
Laura Lindstedt, kuva Jarkko Mikkonen
”Yhteiskuntakriittinen ja feministinen katse on sisäänrakennettu tämän fantasian ankaraan realismiin, eivätkä Lindstedtin kuvaukset inhimillisistä tragedioista ja vallankäytön mekanismeista todellakaan ole hyvänyönsatuja.”
– Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoraati
”Yhteiskuntakriittinen ja feministinen katse on sisäänrakennettu tämän fantasian ankaraan realismiin, eivätkä Lindstedtin kuvaukset inhimillisistä tragedioista ja vallankäytön mekanismeista todellakaan ole hyvänyönsatuja.”
– Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoraati
1. Sinikka ja minä Yksnollaykkösen tanskantajan Birgita Bonde Hansenin kanssa kääntäjien fellowship-vastaanotolla Vanhalla Raatihuoneella.
2. Paneelikeskustelu Tekstin talon ensimmäisestä vuodesta. Kanssani lavalla Tetan toiminnanjohtaja Laura Serkosalo ja Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtaja Jaakko Vilja. Keskustelua veti Tetan tuottaja Mira Eskelinen.
Samana päivänä Tekstin talo sai kirja-alan edistämispalkinnon (15 000 euroa) – hurraa! 🥳🥂
5. Bokeh-osastolla soi The Smiths & The World Won’t Listen (1987).
6. PEN Ukraina & Suomen PEN. Jaryna Tšornohuzin, Helvi Hämäläisen ja Sirpa Kyyrösen sota-aiheisia runoja ukrainasta suomeksi (käänt. Eero Balk) ja suomesta ukrainaksi (käänt. Jurko Zub).
1. Sinikka ja minä Yksnollaykkösen tanskantajan Birgita Bonde Hansenin kanssa kääntäjien fellowship-vastaanotolla Vanhalla Raatihuoneella.
2. Paneelikeskustelu Tekstin talon ensimmäisestä vuodesta. Kanssani lavalla Tetan toiminnanjohtaja Laura Serkosalo ja Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtaja Jaakko Vilja. Keskustelua veti Tetan tuottaja Mira Eskelinen.
Samana päivänä Tekstin talo sai kirja-alan edistämispalkinnon (15 000 euroa) – hurraa! 🥳🥂
5. Bokeh-osastolla soi The Smiths & The World Won’t Listen (1987).
6. PEN Ukraina & Suomen PEN. Jaryna Tšornohuzin, Helvi Hämäläisen ja Sirpa Kyyrösen sota-aiheisia runoja ukrainasta suomeksi (käänt. Eero Balk) ja suomesta ukrainaksi (käänt. Jurko Zub).
Kolme vuotta sitten Bokeh julkaisi esseevihkoni ”Kirjoitettu luettavaksi” numeroituna editiona (170 kpl). Nämä kappaleet ovat ajat sitten loppuneet, vaan eipä hätää! Vihkonen, jonka sisältö ei olennaisilta osin ole hapantunut näinä vuosina, tekee paluun tämän vuoden kirjamessuille.
Jälkieditio on numeroimaton ja rajoittamaton, sisällöltään identtinen vuoden 2021 julkaisun kanssa.
Vihkoa sekä muita hienoja Bokeh-julkaisuja voi hankkia omiin kokoelmiinsa tai vaikkapa lahjaksi osastolta 7f140.
Kolme vuotta sitten Bokeh julkaisi esseevihkoni ”Kirjoitettu luettavaksi” numeroituna editiona (170 kpl). Nämä kappaleet ovat ajat sitten loppuneet, vaan eipä hätää! Vihkonen, jonka sisältö ei olennaisilta osin ole hapantunut näinä vuosina, tekee paluun tämän vuoden kirjamessuille.
Jälkieditio on numeroimaton ja rajoittamaton, sisällöltään identtinen vuoden 2021 julkaisun kanssa.
Vihkoa sekä muita hienoja Bokeh-julkaisuja voi hankkia omiin kokoelmiinsa tai vaikkapa lahjaksi osastolta 7f140.
”Toteutunut utopia – vuosi Tekstin taloa” Torstaina 24.10. klo 11.30–12 Töölö-lava
Keskustelen Tekstin talosta toiminnanjohtaja Laura Serkosalon ja Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtaja Jaakko Viljan kanssa. Keskustelua vetää Tekstin talon tuottaja Mira Eskelinen.
Järjestäjä: Tekstin talo
“Preserving Memories for our Future” Perjantaina 25.10. klo 13.00–13.30 Töölö-lava
Luemme ukrainalaisen runoilijan Jaryna Tšornohuzin kanssa sota-aikana kirjoitettuja runoja omilla äidinkielillämme. Jarynan runot on suomentanut Eero Balk, valitsemani sikermän on ukrainantanut Jurko Zub. Moderoijana toimii Nataliya Teramae.
Järjestäjä: Ukrainalaisten yhdistys Suomessa, Suomen PEN, PEN Ukraine
”Toteutunut utopia – vuosi Tekstin taloa” Torstaina 24.10. klo 11.30–12 Töölö-lava
Keskustelen Tekstin talosta toiminnanjohtaja Laura Serkosalon ja Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtaja Jaakko Viljan kanssa. Keskustelua vetää Tekstin talon tuottaja Mira Eskelinen.
Järjestäjä: Tekstin talo
“Preserving Memories for our Future” Perjantaina 25.10. klo 13.00–13.30 Töölö-lava
Luemme ukrainalaisen runoilijan Jaryna Tšornohuzin kanssa sota-aikana kirjoitettuja runoja omilla äidinkielillämme. Jarynan runot on suomentanut Eero Balk, valitsemani sikermän on ukrainantanut Jurko Zub. Moderoijana toimii Nataliya Teramae.
Järjestäjä: Ukrainalaisten yhdistys Suomessa, Suomen PEN, PEN Ukraine
Tasan viisi vuotta sitten luin Ystäväni Nataliaa (2019) ääneen, tallenteeksi korville. Viime vuonna minuutti backlist-Nataliaa tuotti minulle noin 0,0007 euroa eli tunti noin 4 senttiä. ”Kappaleita” striimereissä myytiin 83. Sain tästä myynnistä yhteensä 24,81 euron tekijänpalkkion.
Suomenkielinen ääni-Natalia ei ole enää alustoilla tahkoamassa minulle bäkkärituottoa.
Kirjailijat eivät saa asianmukaista ja oikeasuhtaista tekijänpalkkiota edes upouudesta teoksestaan. Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen tietokirjailijat ry:n teettämän tulotutkimuksen mukaan kirjailija sai vuonna 2022 suoratoistopalveluissa myytävästä uusimmasta teoksestaan noin viidesosan painetun kirjan tekijänpalkkiosta.
BookBeatin kehitysjohtaja Sari Forsström sanoo Ylen haastattelussa 1.10.2024:
– Rahaa todella liikkuu, mutta nyt meillä on aika erilaiset kuvat siitä, että kenelle se päätyy ja kenelle sen kuuluisikaan päätyä.
Niin.
#KenelleSenKuuluisikaanPäätyä
Jonni Aromaan kirjoittama Ylen juttu löytyy otsikon googlaamalla: ”Kirjailijat saivat tarpeekseen tulojen romahtamisesta – syyttävä sormi osoittaa äänikirjoihin”.
Kuva @silencio_oy :sta jossa Natalian nauhoitukset lokakuussa 2019 tehtiin.
Tasan viisi vuotta sitten luin Ystäväni Nataliaa (2019) ääneen, tallenteeksi korville. Viime vuonna minuutti backlist-Nataliaa tuotti minulle noin 0,0007 euroa eli tunti noin 4 senttiä. ”Kappaleita” striimereissä myytiin 83. Sain tästä myynnistä yhteensä 24,81 euron tekijänpalkkion.
Suomenkielinen ääni-Natalia ei ole enää alustoilla tahkoamassa minulle bäkkärituottoa.
Kirjailijat eivät saa asianmukaista ja oikeasuhtaista tekijänpalkkiota edes upouudesta teoksestaan. Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen tietokirjailijat ry:n teettämän tulotutkimuksen mukaan kirjailija sai vuonna 2022 suoratoistopalveluissa myytävästä uusimmasta teoksestaan noin viidesosan painetun kirjan tekijänpalkkiosta.
BookBeatin kehitysjohtaja Sari Forsström sanoo Ylen haastattelussa 1.10.2024:
– Rahaa todella liikkuu, mutta nyt meillä on aika erilaiset kuvat siitä, että kenelle se päätyy ja kenelle sen kuuluisikaan päätyä.
Niin.
#KenelleSenKuuluisikaanPäätyä
Jonni Aromaan kirjoittama Ylen juttu löytyy otsikon googlaamalla: ”Kirjailijat saivat tarpeekseen tulojen romahtamisesta – syyttävä sormi osoittaa äänikirjoihin”.
Kuva @silencio_oy :sta jossa Natalian nauhoitukset lokakuussa 2019 tehtiin.
”Tarkoitus ei ole muodostaa samanmielisten salaseuraa tai jonkin tietyn kirjallisen koulukunnan Suomen osastoa vaan kirjailijoiden ja tutkijoiden itseohjautuva ryhmä, joka sanoin ja teoin eli keskustelemalla, kirjoittamalla, kokeilemalla ja julkaisemalla laajentaisi proosailmaisun kirjoa ja syventäisi sitä koskevaa ymmärrystä.”
Tästä lähti liikkeelle Mahdollisen Kirjallisuuden Seura vuonna 2010.
”Mahdollisen kirjallisuuden kirja” (ntamo 2024) kokoaa yksiin kansiin Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemat antologiat ja palkintoesseet vuosilta 2012–2016. 368-sivuinen laitos sisältää tarkistetun uusintapainoksen teoksesta ”Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran vuosikirja 2012” (toim. Markku Eskelinen & Laura Lindstedt) sekä verkkoantologiasta ”Esseitä suomalaisesta kokeellisesta proosasta” (toim. Anna Helle & Juri Joensuu, 2014). Lisäksi mukana ovat MKS:n kirjallisuuspalkinnot, jotka ovat yhtä kuin palkinnon perustelut eli esseitä ja artikkeleita.
Torstaina juhlittiin kirjaa ja vietettiin iloisissa tunnelmissa MKS:n ruumiinvalvojaisia. Yksi aikakausi on nyt pantu pakettiin – neljätoista vuotta.
Tästä on hyvä jatkaa.
1. Minä ja Eskelinen, MKS:n muinaiset koollekutsujat 📸 @semarjoniemi 2. Mahdollisen kirjallisuuden kirja 3. Jatkot @bar_typo 4. New Love Club 📸 @mariamatinmikko
”Tarkoitus ei ole muodostaa samanmielisten salaseuraa tai jonkin tietyn kirjallisen koulukunnan Suomen osastoa vaan kirjailijoiden ja tutkijoiden itseohjautuva ryhmä, joka sanoin ja teoin eli keskustelemalla, kirjoittamalla, kokeilemalla ja julkaisemalla laajentaisi proosailmaisun kirjoa ja syventäisi sitä koskevaa ymmärrystä.”
Tästä lähti liikkeelle Mahdollisen Kirjallisuuden Seura vuonna 2010.
”Mahdollisen kirjallisuuden kirja” (ntamo 2024) kokoaa yksiin kansiin Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemat antologiat ja palkintoesseet vuosilta 2012–2016. 368-sivuinen laitos sisältää tarkistetun uusintapainoksen teoksesta ”Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran vuosikirja 2012” (toim. Markku Eskelinen & Laura Lindstedt) sekä verkkoantologiasta ”Esseitä suomalaisesta kokeellisesta proosasta” (toim. Anna Helle & Juri Joensuu, 2014). Lisäksi mukana ovat MKS:n kirjallisuuspalkinnot, jotka ovat yhtä kuin palkinnon perustelut eli esseitä ja artikkeleita.
Torstaina juhlittiin kirjaa ja vietettiin iloisissa tunnelmissa MKS:n ruumiinvalvojaisia. Yksi aikakausi on nyt pantu pakettiin – neljätoista vuotta.
Tästä on hyvä jatkaa.
1. Minä ja Eskelinen, MKS:n muinaiset koollekutsujat 📸 @semarjoniemi 2. Mahdollisen kirjallisuuden kirja 3. Jatkot @bar_typo 4. New Love Club 📸 @mariamatinmikko
Eilen, Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1.10. kello 10, julkaistiin kirjailijoiden avoin kirje suomalaisen kirjallisuuden puolesta.
Tänään 2.10. kello 18 jo 892 kirjailijaa on allekirjoittanut kirjeen. Lisää nimiä tulee koko ajan.
Kirjeen ydinviesti on pähkinänkuoressa tämä:
Suomi on hyvää vauhtia muuttumassa ruotsalaisten äänikirja-alustojen halpatuotantomaaksi. Suomalainen kirjallisuus – sen monimuotoisuus, tulevaisuus ja vientipotentiaali – on uhattuna. Kirjeessä taustoitetaan muuttunutta markkinatilannetta ja esitetään korjaavia toimenpiteitä.
Avoimen kirjeen ovat laatineet kirjailijat Katja Kallio, Laura Lindstedt, Riikka Pulkkinen, Pajtim Statovci ja Eeva Turunen. Allekirjoitukset tuovat esiin eri kirjailijasukupolvia, eri genrejä, eri kustantamokytköksiä sekä monia positioita marginaalista laajaan levikkiin.
Eilen, Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1.10. kello 10, julkaistiin kirjailijoiden avoin kirje suomalaisen kirjallisuuden puolesta.
Tänään 2.10. kello 18 jo 892 kirjailijaa on allekirjoittanut kirjeen. Lisää nimiä tulee koko ajan.
Kirjeen ydinviesti on pähkinänkuoressa tämä:
Suomi on hyvää vauhtia muuttumassa ruotsalaisten äänikirja-alustojen halpatuotantomaaksi. Suomalainen kirjallisuus – sen monimuotoisuus, tulevaisuus ja vientipotentiaali – on uhattuna. Kirjeessä taustoitetaan muuttunutta markkinatilannetta ja esitetään korjaavia toimenpiteitä.
Avoimen kirjeen ovat laatineet kirjailijat Katja Kallio, Laura Lindstedt, Riikka Pulkkinen, Pajtim Statovci ja Eeva Turunen. Allekirjoitukset tuovat esiin eri kirjailijasukupolvia, eri genrejä, eri kustantamokytköksiä sekä monia positioita marginaalista laajaan levikkiin.
”Resultatet blir som en urspårad version av Märta Tikkanens ’Män kan inte våldtas’.”
Svenska Dagbladet (8.8.2024) nosti Yksnollaykkösen komeasti esiin osana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokasesittelyjä. Kaneli Kabrellin arvio on monipuolinen ja hyvin ajateltu. Se loppuu sanoihin:
”’101 tapaa tappaa aviomies’ är ett prov på vad litteratur är, vad den kan göra, och vad den potentiell kan bli – om vi bara klarar av att läsa.”
”Resultatet blir som en urspårad version av Märta Tikkanens ’Män kan inte våldtas’.”
Svenska Dagbladet (8.8.2024) nosti Yksnollaykkösen komeasti esiin osana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokasesittelyjä. Kaneli Kabrellin arvio on monipuolinen ja hyvin ajateltu. Se loppuu sanoihin:
”’101 tapaa tappaa aviomies’ är ett prov på vad litteratur är, vad den kan göra, och vad den potentiell kan bli – om vi bara klarar av att läsa.”
Sopot by the Book -festari oli todella hieno kokemus. Järjestelyt olivat priimaa, meitä pidettiin kuin kukkaa kämmenellä. Haastattelut simultaanitulkattiin, myös viittomakielelle. Salit olivat täysiä, ommarijono ulottui oven ulkopuolelle.
Olin paikalla edustamassa Oneironia, jonka Wydawnictwo Poznańskie julkaisi Sebastian Musielakin kääntämänä koronavuonna 2022.
Kiitollinen olo. ❤️
Festarihumun ohella parasta oli:
– öinen uinti suuren kuun valossa Sopotin aalloissa; – astronominen kello (n. 1470) Pyhän Marian kirkossa Gdanskissa; – Alfons Łosowskin marabu-lintua esittävä ja @aurahakuri `n maalausten hahmoja muistuttava graniittiveistos kirkon edessä (1966); – ruoka; – seura.
Sopot by the Book -festari oli todella hieno kokemus. Järjestelyt olivat priimaa, meitä pidettiin kuin kukkaa kämmenellä. Haastattelut simultaanitulkattiin, myös viittomakielelle. Salit olivat täysiä, ommarijono ulottui oven ulkopuolelle.
Olin paikalla edustamassa Oneironia, jonka Wydawnictwo Poznańskie julkaisi Sebastian Musielakin kääntämänä koronavuonna 2022.
Kiitollinen olo. ❤️
Festarihumun ohella parasta oli:
– öinen uinti suuren kuun valossa Sopotin aalloissa; – astronominen kello (n. 1470) Pyhän Marian kirkossa Gdanskissa; – Alfons Łosowskin marabu-lintua esittävä ja @aurahakuri `n maalausten hahmoja muistuttava graniittiveistos kirkon edessä (1966); – ruoka; – seura.
Sopotissa on Euroopan pisin puulaituri (516 metriä) ja kuuluisat laulufestarit, jotka perustettiin 60-luvun alussa Itä-Euroopan vastineeksi Euroviisuille. Lisäksi siellä on kirjafestarit ”Sopot by the Book”, jonne tänään lähdemme. Kivat kollegat mukana, ja paikan päällä ihana kääntäjäni Sebastian ”Żurek” Musielak! ❤️
Sopotissa on Euroopan pisin puulaituri (516 metriä) ja kuuluisat laulufestarit, jotka perustettiin 60-luvun alussa Itä-Euroopan vastineeksi Euroviisuille. Lisäksi siellä on kirjafestarit ”Sopot by the Book”, jonne tänään lähdemme. Kivat kollegat mukana, ja paikan päällä ihana kääntäjäni Sebastian ”Żurek” Musielak! ❤️
Tällainen kiva juttu on kevään kiireissä jäänyt kertomatta: menetelmällisen murhamysteerimme ”101 tapaa tappaa aviomies” käännösoikeudet on myyty Tanskaan ja Unkariin! 💚
Tällainen kiva juttu on kevään kiireissä jäänyt kertomatta: menetelmällisen murhamysteerimme ”101 tapaa tappaa aviomies” käännösoikeudet on myyty Tanskaan ja Unkariin! 💚