”Kirjallisuuden keinovarat solmiutuvat Lindstedtin käsissä omalakiseksi taideteokseksi, jonka toteutusta voi ihailla ja todistusta maailmastamme monesti kavahtaa.”
– Antti Majander, Helsingin Sanomat
”Kirjallisuuden keinovarat solmiutuvat Lindstedtin käsissä omalakiseksi taideteokseksi, jonka toteutusta voi ihailla ja todistusta maailmastamme monesti kavahtaa.”
– Antti Majander, Helsingin Sanomat
”Kirjallisuuden keinovarat solmiutuvat Lindstedtin käsissä omalakiseksi taideteokseksi, jonka toteutusta voi ihailla ja todistusta maailmastamme monesti kavahtaa.”
– Antti Majander, Helsingin Sanomat
Laura Lindstedt, kuva Jarkko Mikkonen
”Yhteiskuntakriittinen ja feministinen katse on sisäänrakennettu tämän fantasian ankaraan realismiin, eivätkä Lindstedtin kuvaukset inhimillisistä tragedioista ja vallankäytön mekanismeista todellakaan ole hyvänyönsatuja.”
– Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoraati
”Yhteiskuntakriittinen ja feministinen katse on sisäänrakennettu tämän fantasian ankaraan realismiin, eivätkä Lindstedtin kuvaukset inhimillisistä tragedioista ja vallankäytön mekanismeista todellakaan ole hyvänyönsatuja.”
– Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoraati
”Tarkoitus ei ole muodostaa samanmielisten salaseuraa tai jonkin tietyn kirjallisen koulukunnan Suomen osastoa vaan kirjailijoiden ja tutkijoiden itseohjautuva ryhmä, joka sanoin ja teoin eli keskustelemalla, kirjoittamalla, kokeilemalla ja julkaisemalla laajentaisi proosailmaisun kirjoa ja syventäisi sitä koskevaa ymmärrystä.”
Tästä lähti liikkeelle Mahdollisen Kirjallisuuden Seura vuonna 2010.
”Mahdollisen kirjallisuuden kirja” (ntamo 2024) kokoaa yksiin kansiin Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemat antologiat ja palkintoesseet vuosilta 2012–2016. 368-sivuinen laitos sisältää tarkistetun uusintapainoksen teoksesta ”Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran vuosikirja 2012” (toim. Markku Eskelinen & Laura Lindstedt) sekä verkkoantologiasta ”Esseitä suomalaisesta kokeellisesta proosasta” (toim. Anna Helle & Juri Joensuu, 2014). Lisäksi mukana ovat MKS:n kirjallisuuspalkinnot, jotka ovat yhtä kuin palkinnon perustelut eli esseitä ja artikkeleita.
Torstaina juhlittiin kirjaa ja vietettiin iloisissa tunnelmissa MKS:n ruumiinvalvojaisia. Yksi aikakausi on nyt pantu pakettiin – neljätoista vuotta.
Tästä on hyvä jatkaa.
1. Minä ja Eskelinen, MKS:n muinaiset koollekutsujat 📸 @semarjoniemi 2. Mahdollisen kirjallisuuden kirja 3. Jatkot @bar_typo 4. New Love Club 📸 @mariamatinmikko
”Tarkoitus ei ole muodostaa samanmielisten salaseuraa tai jonkin tietyn kirjallisen koulukunnan Suomen osastoa vaan kirjailijoiden ja tutkijoiden itseohjautuva ryhmä, joka sanoin ja teoin eli keskustelemalla, kirjoittamalla, kokeilemalla ja julkaisemalla laajentaisi proosailmaisun kirjoa ja syventäisi sitä koskevaa ymmärrystä.”
Tästä lähti liikkeelle Mahdollisen Kirjallisuuden Seura vuonna 2010.
”Mahdollisen kirjallisuuden kirja” (ntamo 2024) kokoaa yksiin kansiin Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemat antologiat ja palkintoesseet vuosilta 2012–2016. 368-sivuinen laitos sisältää tarkistetun uusintapainoksen teoksesta ”Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran vuosikirja 2012” (toim. Markku Eskelinen & Laura Lindstedt) sekä verkkoantologiasta ”Esseitä suomalaisesta kokeellisesta proosasta” (toim. Anna Helle & Juri Joensuu, 2014). Lisäksi mukana ovat MKS:n kirjallisuuspalkinnot, jotka ovat yhtä kuin palkinnon perustelut eli esseitä ja artikkeleita.
Torstaina juhlittiin kirjaa ja vietettiin iloisissa tunnelmissa MKS:n ruumiinvalvojaisia. Yksi aikakausi on nyt pantu pakettiin – neljätoista vuotta.
Tästä on hyvä jatkaa.
1. Minä ja Eskelinen, MKS:n muinaiset koollekutsujat 📸 @semarjoniemi 2. Mahdollisen kirjallisuuden kirja 3. Jatkot @bar_typo 4. New Love Club 📸 @mariamatinmikko
Eilen, Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1.10. kello 10, julkaistiin kirjailijoiden avoin kirje suomalaisen kirjallisuuden puolesta.
Tänään 2.10. kello 18 jo 892 kirjailijaa on allekirjoittanut kirjeen. Lisää nimiä tulee koko ajan.
Kirjeen ydinviesti on pähkinänkuoressa tämä:
Suomi on hyvää vauhtia muuttumassa ruotsalaisten äänikirja-alustojen halpatuotantomaaksi. Suomalainen kirjallisuus – sen monimuotoisuus, tulevaisuus ja vientipotentiaali – on uhattuna. Kirjeessä taustoitetaan muuttunutta markkinatilannetta ja esitetään korjaavia toimenpiteitä.
Avoimen kirjeen ovat laatineet kirjailijat Katja Kallio, Laura Lindstedt, Riikka Pulkkinen, Pajtim Statovci ja Eeva Turunen. Allekirjoitukset tuovat esiin eri kirjailijasukupolvia, eri genrejä, eri kustantamokytköksiä sekä monia positioita marginaalista laajaan levikkiin.
Eilen, Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1.10. kello 10, julkaistiin kirjailijoiden avoin kirje suomalaisen kirjallisuuden puolesta.
Tänään 2.10. kello 18 jo 892 kirjailijaa on allekirjoittanut kirjeen. Lisää nimiä tulee koko ajan.
Kirjeen ydinviesti on pähkinänkuoressa tämä:
Suomi on hyvää vauhtia muuttumassa ruotsalaisten äänikirja-alustojen halpatuotantomaaksi. Suomalainen kirjallisuus – sen monimuotoisuus, tulevaisuus ja vientipotentiaali – on uhattuna. Kirjeessä taustoitetaan muuttunutta markkinatilannetta ja esitetään korjaavia toimenpiteitä.
Avoimen kirjeen ovat laatineet kirjailijat Katja Kallio, Laura Lindstedt, Riikka Pulkkinen, Pajtim Statovci ja Eeva Turunen. Allekirjoitukset tuovat esiin eri kirjailijasukupolvia, eri genrejä, eri kustantamokytköksiä sekä monia positioita marginaalista laajaan levikkiin.
”Resultatet blir som en urspårad version av Märta Tikkanens ’Män kan inte våldtas’.”
Svenska Dagbladet (8.8.2024) nosti Yksnollaykkösen komeasti esiin osana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokasesittelyjä. Kaneli Kabrellin arvio on monipuolinen ja hyvin ajateltu. Se loppuu sanoihin:
”’101 tapaa tappaa aviomies’ är ett prov på vad litteratur är, vad den kan göra, och vad den potentiell kan bli – om vi bara klarar av att läsa.”
”Resultatet blir som en urspårad version av Märta Tikkanens ’Män kan inte våldtas’.”
Svenska Dagbladet (8.8.2024) nosti Yksnollaykkösen komeasti esiin osana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokasesittelyjä. Kaneli Kabrellin arvio on monipuolinen ja hyvin ajateltu. Se loppuu sanoihin:
”’101 tapaa tappaa aviomies’ är ett prov på vad litteratur är, vad den kan göra, och vad den potentiell kan bli – om vi bara klarar av att läsa.”
Sopot by the Book -festari oli todella hieno kokemus. Järjestelyt olivat priimaa, meitä pidettiin kuin kukkaa kämmenellä. Haastattelut simultaanitulkattiin, myös viittomakielelle. Salit olivat täysiä, ommarijono ulottui oven ulkopuolelle.
Olin paikalla edustamassa Oneironia, jonka Wydawnictwo Poznańskie julkaisi Sebastian Musielakin kääntämänä koronavuonna 2022.
Kiitollinen olo. ❤️
Festarihumun ohella parasta oli:
– öinen uinti suuren kuun valossa Sopotin aalloissa; – astronominen kello (n. 1470) Pyhän Marian kirkossa Gdanskissa; – Alfons Łosowskin marabu-lintua esittävä ja @aurahakuri `n maalausten hahmoja muistuttava graniittiveistos kirkon edessä (1966); – ruoka; – seura.
Sopot by the Book -festari oli todella hieno kokemus. Järjestelyt olivat priimaa, meitä pidettiin kuin kukkaa kämmenellä. Haastattelut simultaanitulkattiin, myös viittomakielelle. Salit olivat täysiä, ommarijono ulottui oven ulkopuolelle.
Olin paikalla edustamassa Oneironia, jonka Wydawnictwo Poznańskie julkaisi Sebastian Musielakin kääntämänä koronavuonna 2022.
Kiitollinen olo. ❤️
Festarihumun ohella parasta oli:
– öinen uinti suuren kuun valossa Sopotin aalloissa; – astronominen kello (n. 1470) Pyhän Marian kirkossa Gdanskissa; – Alfons Łosowskin marabu-lintua esittävä ja @aurahakuri `n maalausten hahmoja muistuttava graniittiveistos kirkon edessä (1966); – ruoka; – seura.
Sopotissa on Euroopan pisin puulaituri (516 metriä) ja kuuluisat laulufestarit, jotka perustettiin 60-luvun alussa Itä-Euroopan vastineeksi Euroviisuille. Lisäksi siellä on kirjafestarit ”Sopot by the Book”, jonne tänään lähdemme. Kivat kollegat mukana, ja paikan päällä ihana kääntäjäni Sebastian ”Żurek” Musielak! ❤️
Sopotissa on Euroopan pisin puulaituri (516 metriä) ja kuuluisat laulufestarit, jotka perustettiin 60-luvun alussa Itä-Euroopan vastineeksi Euroviisuille. Lisäksi siellä on kirjafestarit ”Sopot by the Book”, jonne tänään lähdemme. Kivat kollegat mukana, ja paikan päällä ihana kääntäjäni Sebastian ”Żurek” Musielak! ❤️
Tällainen kiva juttu on kevään kiireissä jäänyt kertomatta: menetelmällisen murhamysteerimme ”101 tapaa tappaa aviomies” käännösoikeudet on myyty Tanskaan ja Unkariin! 💚
Tällainen kiva juttu on kevään kiireissä jäänyt kertomatta: menetelmällisen murhamysteerimme ”101 tapaa tappaa aviomies” käännösoikeudet on myyty Tanskaan ja Unkariin! 💚
Kolmatta kertaa järjestämämme Ecce Homo -kirjallisuustapahtuma oli lauantaina. Olemme edelleen pöllämystyneen iloisia! Keskustelut olivat erinomaisia. Ihmisiä tuli paljon paikalle, vaikka kilpailevia menoja riitti tänä vuonna joka sormelle, vähän ylikin.
Kiitos rakkaat kirjailijavieraamme – esiintymisjärjestyksessä: Kristiina Markkanen, Leena Virtanen, Pirkko Saisio, Taneli Viljanen, Milja Sarkola ja Niko Hallikainen!
Kiitos tapahtuman mahdollistajat ja yhteistyökumppanit Suomen Kulttuurirahasto, Rosebud Books, WSOY, Tammi, Otava, Merkki-museo, Helsingin kaupunki & Stadin yhteisötalo Hanna!
Kirjoille ja kirjallisuudelle, ajattelulle ja pohdinnalle on kyllä tilaa – kun sille tehdään tilaa.
Tästä on hyvä jatkaa kohti Ecce Homo kaksnollakaksviittä!
Laura & Petra
❤️ 🏳️🌈 ❤️ 🏳️🌈 ❤️ 🏳️🌈 ❤️ 🏳️🌈 ❤️ 🏳️🌈
Kuvat:
1. Tapahtumajärjestäjät Lindstedt & Lampinen, kuva Janette K. Gronfors 2. Yhteiskuva Silvian ja Jaanan kanssa, kuva Marjukka Kähönen 3. Pirkko Saisio ja Silvia, kuva Marjukka Kähönen 4. Jaana, Kristiina Markkanen & Leena Virtanen, kuva Marjukka Kähönen 5. Taneli Viljanen, kuva Marjukka Kähönen 6. Milja Sarkola, kuva Marjukka Kähönen 7. Niko Hallikainen, kuva Marjukka Kähönen 8. Ecce Homo 2024 -leima 9. Ecce Homo 2024 -leimattu kirja 10. Tunnelmaräpsy
Kolmatta kertaa järjestämämme Ecce Homo -kirjallisuustapahtuma oli lauantaina. Olemme edelleen pöllämystyneen iloisia! Keskustelut olivat erinomaisia. Ihmisiä tuli paljon paikalle, vaikka kilpailevia menoja riitti tänä vuonna joka sormelle, vähän ylikin.
Kiitos rakkaat kirjailijavieraamme – esiintymisjärjestyksessä: Kristiina Markkanen, Leena Virtanen, Pirkko Saisio, Taneli Viljanen, Milja Sarkola ja Niko Hallikainen!
Kiitos tapahtuman mahdollistajat ja yhteistyökumppanit Suomen Kulttuurirahasto, Rosebud Books, WSOY, Tammi, Otava, Merkki-museo, Helsingin kaupunki & Stadin yhteisötalo Hanna!
Kirjoille ja kirjallisuudelle, ajattelulle ja pohdinnalle on kyllä tilaa – kun sille tehdään tilaa.
Tästä on hyvä jatkaa kohti Ecce Homo kaksnollakaksviittä!
Laura & Petra
❤️ 🏳️🌈 ❤️ 🏳️🌈 ❤️ 🏳️🌈 ❤️ 🏳️🌈 ❤️ 🏳️🌈
Kuvat:
1. Tapahtumajärjestäjät Lindstedt & Lampinen, kuva Janette K. Gronfors 2. Yhteiskuva Silvian ja Jaanan kanssa, kuva Marjukka Kähönen 3. Pirkko Saisio ja Silvia, kuva Marjukka Kähönen 4. Jaana, Kristiina Markkanen & Leena Virtanen, kuva Marjukka Kähönen 5. Taneli Viljanen, kuva Marjukka Kähönen 6. Milja Sarkola, kuva Marjukka Kähönen 7. Niko Hallikainen, kuva Marjukka Kähönen 8. Ecce Homo 2024 -leima 9. Ecce Homo 2024 -leimattu kirja 10. Tunnelmaräpsy
Palasin juuri elämäni ensimmäisestä kansainvälisestä PEN-konferenssista. Neljä intensiivistä päivää Kieli- ja käännöskomitean joukoissa. Uusia tuttavuuksia, uutta tietoa, valtavasti ajateltavaa. Siemeniä.
Saamen kielet ja kulttuurit etualalla tietenkin, olimmehan Inarissa.
Myös muita (vähemmistö)kielikysymyksiä. Paikalla edustus PEN Internationalin ja Suomen PENin ohella monesta maailman ja kielen kolkasta: PEN Sweden, Danish PEN, PEN Berlin, Centre PEN Suisse Romand, Basque PEN, PEN Català, PEN Guatemala, PEN Malawi, Kurdish PEN… ja PEN Esperanto!
Yhden runokäännöksen pohjalta kirjoitin muistivihkooni: ”unbabelized tongue”. Baabeloimaton kieleni.
Samaan aikaan toisaalla yksi kuva, 254 x 308 mm, laittaa liikkeelle vyöryn, jota ei pysäytä enää mikään. Bling-bling-käsi Kilpeä kannattelemassa ilmaiseksi 78 714 eurolla.
Kuin katsoisi seinään syöksyvää junaa hidastuksella.
PEN International Translation and Linguistic Rights Committee meeting: DIALOGUES IN SÁPMI – MAKING INDIGENOUS LANGUAGES AND LITERATURE VISIBLE ■ 4–7 June 2024 ■ Inari, Sápmi, Finland
Giitu! Takkâ! Späʹsseb!
Kuvat:
1. Menesjärvellä 2. Amoc räppää inarinsaameksi 3. Urtzi Urrutikoetxea, PEN TLRC (Basque PEN) Sápmi Ylellä 4. Ohjelmavihko 5. Ivalon kirjastossa 6. Inger-Mari Aikion ja Olli Heikkosen kanssa Menesjärvellä 7. Katja Gauriloff Je`vidan jälkeen 8. Kirsi Máret Paltto, Harald Gaski, Inger-Mari Aikio 9. Kääntäjä ja kustantaja Kaija Anttonen havainnollistaa pohjoissaamen kompaktiutta & eksaktiutta poroasioissa 10. Mainos (2.6.24) joka katkaisi kirjailijan selän
Palasin juuri elämäni ensimmäisestä kansainvälisestä PEN-konferenssista. Neljä intensiivistä päivää Kieli- ja käännöskomitean joukoissa. Uusia tuttavuuksia, uutta tietoa, valtavasti ajateltavaa. Siemeniä.
Saamen kielet ja kulttuurit etualalla tietenkin, olimmehan Inarissa.
Myös muita (vähemmistö)kielikysymyksiä. Paikalla edustus PEN Internationalin ja Suomen PENin ohella monesta maailman ja kielen kolkasta: PEN Sweden, Danish PEN, PEN Berlin, Centre PEN Suisse Romand, Basque PEN, PEN Català, PEN Guatemala, PEN Malawi, Kurdish PEN… ja PEN Esperanto!
Yhden runokäännöksen pohjalta kirjoitin muistivihkooni: ”unbabelized tongue”. Baabeloimaton kieleni.
Samaan aikaan toisaalla yksi kuva, 254 x 308 mm, laittaa liikkeelle vyöryn, jota ei pysäytä enää mikään. Bling-bling-käsi Kilpeä kannattelemassa ilmaiseksi 78 714 eurolla.
Kuin katsoisi seinään syöksyvää junaa hidastuksella.
PEN International Translation and Linguistic Rights Committee meeting: DIALOGUES IN SÁPMI – MAKING INDIGENOUS LANGUAGES AND LITERATURE VISIBLE ■ 4–7 June 2024 ■ Inari, Sápmi, Finland
Giitu! Takkâ! Späʹsseb!
Kuvat:
1. Menesjärvellä 2. Amoc räppää inarinsaameksi 3. Urtzi Urrutikoetxea, PEN TLRC (Basque PEN) Sápmi Ylellä 4. Ohjelmavihko 5. Ivalon kirjastossa 6. Inger-Mari Aikion ja Olli Heikkosen kanssa Menesjärvellä 7. Katja Gauriloff Je`vidan jälkeen 8. Kirsi Máret Paltto, Harald Gaski, Inger-Mari Aikio 9. Kääntäjä ja kustantaja Kaija Anttonen havainnollistaa pohjoissaamen kompaktiutta & eksaktiutta poroasioissa 10. Mainos (2.6.24) joka katkaisi kirjailijan selän
Tekstin talo sai eilisessä vuosikokouksessa uuden hallituksen. Meiltä Suomen PENistä tähän tärkeään luottamustehtävään valittiin Minna Castrén. Itse sain mandaatin jatkaa varajäsenenä.
Uusi puheenjohtaja Sirpa Kyyrönen tiivisti tunnelman maljapuheessaan: "Leikkauspolitiikan keskellä tämä on paikka pöhistä omiensa kanssa, sanoa vastaan, sanoa PÖH."
Kuvassa uuden hallituksen jäseniä & varajäseniä. Koko konkkaronkka löytyy osoitteesta tekstintalo.fi & valikosta ”ajankohtaista”.
Tekstin talo sai eilisessä vuosikokouksessa uuden hallituksen. Meiltä Suomen PENistä tähän tärkeään luottamustehtävään valittiin Minna Castrén. Itse sain mandaatin jatkaa varajäsenenä.
Uusi puheenjohtaja Sirpa Kyyrönen tiivisti tunnelman maljapuheessaan: "Leikkauspolitiikan keskellä tämä on paikka pöhistä omiensa kanssa, sanoa vastaan, sanoa PÖH."
Kuvassa uuden hallituksen jäseniä & varajäseniä. Koko konkkaronkka löytyy osoitteesta tekstintalo.fi & valikosta ”ajankohtaista”.