Kuvalla huomio, kuten sanonta kuuluu. Äänelin uutiskirjeen suosio yllätti meidät, mutta nälkä kasvaa syödessä. Tulin tänne siis yllyttämään teitä Äänelin kaksikielisen uutiskirjeen (också på svenska!) tilaajiksi! Ja vinkkaamaan siitä myös kaverille!
Kirjoitan parhaillaan toista kirjettä. Otsikko on "Ajatuksia koneesta". Kirjeitä ei tule ylenpalttisesti, ei nyt eikä jatkossa. Syksyllä tahti hieman kiihtynee, kun markkinoille tulon hetki alkaa lähestyä, mutta lupaan ettemme spämmää silloinkaan.
Uutiskirjeen tilauslomake löytyy osoitteesta aanel.fi ➡️ ”ota yhteyttä” -laatikko.
Toimiston hienot Äänel-julisteet on tehnyt Johannes Ekholm. 🔥
#äänel #aanel #kirja #kirjallisuus
Satayksi tapaa tappaa aviomies on ilmestynyt tanskaksi! 🇩🇰 Suuret onnittelut Birgita Bonde Hansenille hurjasta käännösurakasta! ❤️🤍
#lauralindstedt #sinikkavuola #101 #101ægtemanddrab
Puhetta Äänelistä Talouselämässä (18/2026).
Otsikkoon olen syytön!
On myös hassua, että kuvassa poseeraan yli kymmenen vuotta vanhan romaanini kanssa. En vaan osannut sanoa EI KÄY, kun touhukas kuvaaja tätä asetelmaa ehdotti.
Itse juttu on oikein mainio.
Puhuimme kuratoinnista ja portinvartijuuden kasvavasta tarpeesta. Minuuteista versus teoksista eli kirjallisuuden teosluonteesta. Nykyisen tekijänoikeuslain velvoitteista ja kirjailijan ansainnasta. Ä:n pilkuista ja Motörheadista ja kursiiveista. Siitä että Euroopan on ajateltava tässä murroksessa itsensä uudelleen. Kielestä ja kulttuurista ihmisiä yhdistävänä liimana. Kirjallisuudesta kerrostuneen ajattelun tilana.
Paljon puhuimme, ja paljon siitä tallentui juttuunkin! 🔥
#lauralindstedt #authorlauralindstedt #äänel #yrittäjyys #kirjallisuus
Suomen PEN järjesti The Secret Reading Club of Kabul -dokumenttielokuvan kutsuvierasnäytännön yhteistyössä Yellow Filmin ja elokuvateatteri Orionin kanssa. Haastattelin elokuvan ohjaajia Shakiba Adilia ja Elina Hirvosta näytöksen jälkeen.
Ensinnäkin: Tämä elokuva kaikkialle, nyt ja heti.
Ohjaajat mukaan, kertomaan katsojille sen minkä he kertoivat eilen meille, täydelle Orion-salilliselle.
Ja kun elokuva tulee ensi syyskuussa levitykseen Suomessa, menkää ihmiset hyvät katsomaan!
Ongelmahan ei ole se, että meiltä puuttuisi tietoa.
Kun Yhdysvallat vetäytyi Bidenin johdolla kaoottisesti Afganistanista 2021, Taliban otti (heille käytännössä ojennetut) ohjat käsiinsä, jo toisen kerran. Elokuva näyttää mielenvikaisen sukupuoliapartheidin eskalaation kouriintuntuvalla tavalla.
Ongelma on se, että a) tämän ylipäänsä annettiin tapahtua ja b) että kansainvälinen yhteisö on alkanut vähä vähältä valkopestä Talibania. Euroopan unioni on omasta aloitteestaan parhaillaan kutsumassa Talibanin edustajia Brysseliin keskustelemaan palautuksista. Entä kuinka hyvin on muistissa tai tiedossa se, että kaksi vuotta sitten YK neuvotteli Dohassa Taliban-hallinnon kanssa sulkemalla naiset keskustelujen ulkopuolelle Talibanin vaatimuksesta?
Kuten Shakiba Adil eilen painokkaasti totesi, tällaisella myötäkarvaisella ”yhteistyöllä” ei auteta Afganistanin naisia. Että Taliban käyttää surutta kansainvälistä yhteisöä omien päämääriensä ajamiseen. Ja että Talibanin normalisoimisen on loputtava.
Elokuvan nyt-hetken aikajänne kattaa vuodet 2022–2024. Seinien sisällä kokoontuu salainen Anne Frank -lukupiiri. Dariannettu kirja on jaettu lukupiiriläisille ns. tiskin alta kopioina – Kabulin kirjakauppojen hyllyiltä teosta on turha etsiä. Anne Frankin inspiroimina kolme rohkeaa nuorta naista alkaa dokumentoida elämäänsä Talibanin tyrannian alla.
Lukeminen ja kirjoittaminen vastarinnan muotoina ei tässä kontekstissa ole tyhjää puhetta vaan totisinta totta, ja helvetin vaarallista. Naiset kirjoittavat ja kuvaavat henkensä uhalla.
Sanon samat sanat kuin @kristasarasti toisaalla: ”Tiedän mitä lähetämme Suomen ehdokkaaksi Oscareihin ensi vuonna.”
Äänelin äänenä kirjallisuuspoliittisessa keskustelussa Turussa. Mukana Bokeh & Antti Nylén sekä Kolera-kokemuksineen Daniil Kozlov. Seppo Lahtinen luotsasi. Sammakon kirjakauppa oli täynnä väkeä. Keskustelu venähti parituntiseksi, sitten oli pakko katkaista, että ehdittiin junaan.
#lauralindstedt #authorlauralindstedt #äänel #kirjallisuus #kirjallisuuspolitiikka
Täytin vappuna 50 vuotta. 🎂
Pidin bileet otsikolla LAURA VALPURI 50 VEE – MUNKKIA & PUNKKIA!! 🤘🍩
Jännitti helvetisti. En ole ikinä isosti syntymääni osannut juhlia. 🥶
Perikainuulainen kainous & kursailu iskivät. Mitä sinä nyt. Elä kehtaa. 😵💫
Vaan kyllä kannatti kehdata! 😍
Sain munkit ja punkit ja paljon, paljon muuta. 🔥
Sain sanoja, runoja, tarinoita, lauluja. ❤️
Sain ihania lahjoja (vaikka kielsin tuomasta). Notkuvan herkkupöydän. Tanssia. 🎉
Nyt uskallan pörhennellä, iloita, sanoa: johan oli eeppiset juhlat!! ✨️
Kiitos perhe, suku, ystävät, rakkaat. Kiitos auttajat, tekijät, antajat, heittäytyjät, olijat. Te sen teitte!!! 💝
#lauralindstedt #authorlauralindstedt #50 #syntymäpäivä
Pääsin eilen puhumaan Äänelistä ja yrittäjyydestä Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen työelämäiltapäivään. Loistava Sanna Nyqvist kertoi omista kokemuksistaan koulutusyrittäjänä. Maria Mäkelä oivasti haastatteli. Kuten näkyy, hauska oli!
#lauralindstedt #authorlauralindstedt #äänel #yrittäjyys #kirjallisuus
Vihdoin voin tästä kertoa! 🔥🔥🔥
Olemme kahden vuoden ajan suunnitelleet uudenlaisen digikirja-alustan konseptia. Sellaista, joka haastaa suoratoistoon perustuvan bisnesmallin. Sellaista, joka maksaa tekijälle asianmukaisen korvauksen teoksen digitaalisesta hyödyntämisestä. Sellaista, joka oikeasti palvelee kirjallisuuden rakastajaa – muun muassa tarjoamalla kuratoidun valikoiman parasta kirjallisuutta.
Äänel-alustan rakentaminen on nyt käynnistynyt.
Markkinoille tähtäämme vuoden 2026 lopussa.
Tavoitteenamme on, että Äänelin katalogi on eksklusiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että teokset, jotka ovat myynnissä Äänelissä, eivät ole kulutettavissa suoratoistopalveluissa.
Uskomme, että tämä kaikki on kannattavaa liiketoimintaa. Myös kirjailijalle.
Lisätietoja löydät Äänel-manifestista ➡️ aanel.fi
#lauralindstedt #authorlauralindstedt #äänel #aanel #kirjallisuus
PEN-KUULUMISIA & SANANVAPAUSASIAA!
Olin viime viikon Krakovassa kansainvälisen PEN:in 91. kongressissa – ensimmäisessäni. Viiden päivän aikana opin alkeet siitä, miten toimii tämä yli satavuotias organisaatiokoneisto, jonka sateenvarjon alla sananvapaustyötä tekee yli sata itsenäistä PEN-keskusta eri puolilla maailmaa, osin myös varsin eri lähtökohdista. Kiinnostava kokemus, jossa riittää sulateltavaa pidemmäksi aikaa.
Muutama nosto reissusta.
Avajaisseremoniassa PEN:in kunniapuheenjohtaja Margaret Atwood piti puheen (etänä). Hän kävi lempeänpisteliäällä tyylillään läpi polarisoituneen aikamme sananvapausongelmia. Yhtenä esimerkkinä Atwoodilla oli Albertan provinssin opetusministeriön heinäkuinen määräys, jonka mukaan koulukirjastoista on poistettava syyskuun loppuun mennessä teokset, joissa on ”eksplisiittistä seksuaalista sisältöä”. Handmaid’s Tale on poistettavien joukossa, toki hyvässä seurassa (Huxley, Munro, Orwell, Fitzgerald jne.). Klassikkoromaaninsa tilalle Atwood kirjoitti oppilaiden iloksi täysin seksittömän novellin aviopari Johnista ja Marystä.
Näin leviävät tulettomat kirjaroviot Yhdysvalloista pohjoiseen.
Uudeksi kunniapuheenjohtajaksi valittu Olga Tokarczuk oli PEN:in kurditaustaisen puheenjohtajan Burhan Sonmezin haastateltavana. Syväsukellus tuotantoon, hyvä. Tokarczuk yritti haastatella haastattelijaansa, hauskaa. Illanvietossa sain fanityttöhetkeni. Selfieräpsyn otin PEN Berliinin edustajan Sophie Sumburanen kanssa.
(Sivuhuomiona, jos joku sattuisi ihmettelemään, itse nimittäin ihmettelin: Atwoodin ja Tokarczukin PEN-titteli on ”vice president”, mutta tässä yhteydessä kyse ei ole toimivan hallituksen varapuheenjohtajuudesta vaan pysyvästä arvonimestä, joka on myönnetty lukuisille nimekkäille kirjailijoille, Atwoodin ja Tokarczukin ohella esimerkiksi Svetlana Aleksijevitšille, J. M. Coetzeelle & Orhan Pamukille.)
Keskiviikkona Tokarczuk piti PEN-delegaateille puheen, jossa hän kannusti kirjailijoita, kirjallisuusagentteja ja kustantajia vierailemaan Ukrainassa ja näin tukemaan ukrainalaisia kirjailijoita ja kirja-alan ihmisiä. Puhe löytyy (puolaksi ja englanniksi) Tokarczukin Facebook-sivulta. Kannattaa lukea!
Jatkuu kommenteissa!
Viime lauantain Ecce Homossa parasta oli – kaikki! 😍
Keskusteluissa vedettiin syvään päähän heti. Ei häränkakkaa.
Aurinko helli. 🌞
Ihmiset viihtyivät.
Sämpylä maistui, plus rypäleet ynnä sipsit. 🍇
Villa Salinin puutarhassa oli erinomainen Ekkis-energiavirtaus. Sieltä löytyi, Saikin sanoja siteeratakseni, myös ”huilua soittava pikku Pan, jonka leukaan saakka ulottuivat iirikset!”
Mitäs vielä.
No –
KIITOS!!! 🔥
Kiitos: Silvia Hosseini, Jaana Seppänen, Kaj Korkea-aho, Dess Terentjeva, Colette, Sampsa Laurinen, Noora Vaarala, Reidar Särestöniemi, Pirkko Saisio (ehkä en kiitä Stalinia kuitenkaan), Jonimatti Joutsijärvi, Mirkka Rekola, Ella Pyhältö…!
Kiitos: Villa Salinin Seija, Petra Kakko & Rosebud-jengi, @jarkkomikaeli (ammattimaiset kuvat!), kahvilan tytöt Peppina, Olga & Pirre sekä kaikki vapaaehtoiset auttavat kädet (isot ja pienet)…!
Valtaisa kiitos Ecce Homo -kulttuurin mahdollistajat: Koneen Säätiö, Rosebud, WSOY, Otava, Gummerus, Siltala, Teos, S&S, Helsingin kaupunki, Naisasialiitto Unioni & Villa Salin!
Kiitos yleisö!
Kiitos ystävät!
Sokerina pohjana KIITOS minun Petrani, armas visionäärini, jonka kanssa saan Ekkistä toteuttaa! ❤️
#lauralindstedt #authorlauralindstedt #eccehomo #eccehomo2025 #eccehomohelsinki #helsinkipride #pridekuukausi
Tällä hetkellä ei jännitä muu kuin ensi lauantain sää!! 😎
Meillä on nimittäin Ecce Homossa aivan mahtavat vieraat ja kerta kaikkiaan huikeat kirjat. 😍
Hosseinin Silvian ja Seppäsen Jaanan johdatuksella sukelletaan päivän aikana lukuisiin maailmoihin, aikakausiin, mielentiloihin, tyyleihin. Runoa kuullaan. Juhannusruusu tuoksuu. 🌿
Teen käänteisen sadetanssin torstaina. Sitten sekin asia on kunnossa. 🌞
Nähdään siis lauantaina 14.6. klo 11–16 merellisessä Lauttasaaressa, Villa Salinin puutarhassa (Tiirasaarentie 2)! 🐚
● Kaj Korkea-aho: ”Äitiä etsimässä” (2024; suom. Laura Beck) ● Dess Terentjeva: ”Zeno” (2024) ● Colette (1873–1954) via kääntäjä Sampsa Laurinen: ”Puhdas ja epäpuhdas” (2025/1932) ● Noora Vaarala: ”Sarviini puhkeaa lehti. Ihmeellinen Reidar Särestöniemi” (2025) ● Pirkko Saisio ”Suliko” (2024) ● Jonimatti Joutsijärvi: ”Mirkka Rekola I” (2023) & ”Mirkka Rekola II” (2024) ● Näyttelijä Ella Pyhältö lukee Mirkka Rekolan runoja ●
Seuraathan Ekkis-instaa (@ecce_homo_helsinki) ja FB-tapahtumasivua (https://www.facebook.com/events/676032491858241), näistä löytyvät ajantasaiset jutut.
Puspus! ❤️ 🏳️🌈 ❤️ 🏳️🌈 ❤️ 🏳️🌈
#lauralindstedt #authorlauralindstedt #eccehomo #eccehomo2025 #eccehomohelsinki #helsinkipride #pridekuukausi #lhbt #pridekuukausi
Skoolasimme Yksnollaykkösen ranskannokselle ”101 façons de tuer son mari” (Gallimard) tekijänkappaleiden kera.
Clairen ja Aleksin ranskannos on kerta kaikkiaan upea. Teoksessamme on useita variaatioita, joita ei voi sanan perinteisessä mielessä kääntää. Kääntäjien on luotava uutta metodin ehdoilla samoin kuin me olimme kirjailijoina luoneet. Ja näin on tässä herkullisessa ranskannoksessa todellakin tehty!
Kaikkien kokeellisesta kirjallisuudesta ja sen kääntämisestä kiinnostuneiden kannattaa lukea Clairen ja Aleksin kirjoittamat perusteelliset loppusanat, joissa he avaavat käännösprosessin saloja.
Muutama aivan ihana arviokin on tullut. (Otteet kommenttikentässä, suuntaa antava amatöörisuomennos minun.)
Hauskaa on myös saada Yksnollaykkösen ranskalaisista kirjakaupoista bonganneilta ystäviltä kuvia. Tässä niistä pari joukon jatkeeksi.
#lauralindstedt #authorlauralindstedt #sinikkavuola #101 #101tapaatappaaaviomies #101façonsdetuersonmari #101waystokillyourhusband #gallimard #gallimarddumondeentier #finlit
